Alla apurahaa saaneiden lyhyitä esittelyjä omista tutkimushankkeistaan.
Luonnolliset tappajasolut eli NK-solut ovat immuunijärjestelmämme etulinjassa: ne tunnistavat ja tuhoavat syöpäsoluja. NK-soluihin perustuvat immunoterapiat ovat osoittautuneet lupaaviiksi hoidoiksi verisyövissä, mutta niiden teho vaihtelee ja joskus syöpäsolut osaavat piiloutua immuunijärjestelmältä. Tutkimusryhmässämme olemme lähteneet etsimään ratkaisua tähän ongelmaan: löytyykö syöpälääkkeiden joukosta yhdisteitä, jotka voisivat tehdä NK-soluista tehokkaampia tappajia tai herkistää syöpäsoluja NK-solutapolle? Tutkimus rakentuu hiljattain julkaistulle työllemme, jossa osoitimme systemaattisen lääkeseulonnan avulla löytyvän NK-solujen tappokykyä tehostavia lääkkeitä kroonisessa myeloisessa leukemiassa (Nygren et al., Blood 2025).
Viipurin Tuberkuloosisäätiön apuraha on mahdollistanut minulle säännöllisen tutkimusvapaan sairaalatyöstäni, ja olen voinut keskittyä tutkimustyöhön täysipäiävisesti virkavapaiden aikana. Tutkimuksessamme olemme seuloneet yli 500 syöpälääkettä ja testanneet niiden vaikutuksia NK-solujen toimintaan kymmenellä eri verisyöpäsolulinjalla — akuutti myeloinen leukemia, lymfoomat ja multippeli myelooma mukaan lukien. Löydöksemme ovat lupaavia: tietyt lääkeaineet, kuten PKC-aktivaattori bryostatin-1 ja NEDD8-estäjä pevonedistat, tehostavat merkittävästi NK-solujen tappokykyä syöpäsoluja vastaan. Olemme myös vahvistaneet nämä tulokset primääreillä potilasnäytteillä.
Apurahakaudella olemme edenneet mekanistiseen analyysiin: yksisolu-RNA-sekvensoinnin avulla olemme tunnistaneet miten nämä lääkkeet muokkaavat NK-solujen toimintaa molekyylitasolla, ja CRISPR-seulonnalla olemme löytäneet geenejä, jotka välittävät lääke-NK-solu-synergiaa. Työ jatkuu, ja tavoitteenamme on saada uudet tulokset julkaistua ja pidemmällä tähtäimellä kehittää yhdistelmähoitoja, jotka parantavat hoitotuloksia uusiutuvissa ja hoitoresistenteissä verisyövissä.
Olen kiitollinen Viipurin Tuberkuloosisäätiölle tuesta, joka on tehnyt tämän tutkimustyön mahdolliseksi..
Petra Nygren
Viipurin Tuberkuloosisäätiön myöntämä apuraha on käytetty väitöskirjatutkimukseni Sähköimpedanssitomografia lasten hengityskonehoidon seurannassa loppuunsaattamiseen hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Apuraha mahdollisti keskittymisen tutkimustyöhön sekä väitöskirjan viimeisen osatyön käsikirjoituksen kirjoittamisen.
Väitöskirjatutkimukseni käsittelee sähköimpedanssitomografian (Electrical Impedance Tomography, EIT) soveltuvuutta lasten hengityskonehoidon monitorointiin. EIT on säteilyvapaa, noninvasiivinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti arvioida keuhkojen alueellista ilmastoitumista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko EIT-teknologiaa hyödyntää hengityskonehoidon optimoinnissa sekä hengityskonehoitoon liittyvien komplikaatioiden varhaisessa tunnistamisessa erityisesti vastasyntyneillä ja pienillä lapsilla, joiden keuhkot ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan alttiimpia vaurioitumiselle.
Tutkimukseni koostuu neljästä osatyöstä, joissa on tarkasteltu muun muassa keuhkojen ilmastoitumisen jakautumista eri hengityskonehoitomuodoissa sekä potilaan asennon vaikutusta hengitysjakaumaan. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan EIT-menetelmän kykyä tunnistaa hengityskonehoitoon liittyviä muutoksia keuhkojen ilmastoitumisessa intubaation ja anestesian aikana.
Tutkimus on edennyt suunnitellusti ja väitöskirjan viimeinen osatyö on kirjoitettuna valmiina lähetettäväksi vertaisarvioituun kansainväliseen lääketieteelliseen tiedelehteen.
Marika Rahtu
Lääkärien ammattikunta muodostaa lääkäriprofession, johon liittyy vakiintuneita ihanteita sekä historiallisia ja kulttuurisia arkkityyppejä. Lääkärin muuttuvat työroolit, potilaskontaktit, yhteistyö eri ammattikuntien välillä, työn vaativuus sekä profession korkea yhteiskunnallinen status heijastuvat lääkärien ammatti-identiteettiin ja sen muotoutumiseen. Samanaikaisesti yksilöiden moninaiset identiteetit merkityksineen ovat viime vuosina nousseet entistä näkyvämmin esiin myös julkisessa keskustelussa.
Viime vuosien kansallisissa ja kansainvälisissä ulostuloissa on esitetty huolta, ettei nuoremmilla lääkärisukupolvilla ole enää samanlaista tarvetta muodostaa vahvaa lääkärin ammatti-identiteettiä verrattuna vanhempiin sukupolviin. Toisaalta on nähty hyvänä, että nuoremmat sukupolvet haluavat menestyä myös muilla elämän osa-alueilla työn lisäksi. Onko lääkärin ammatti-identiteetti sitten muuttunut vuosikymmenien aikana? Ovatko eri lääkärisukupolvet erilaisia? Löytyykö lääkärikunnasta jonkinlaisia arkkityypin kaltaisia ammatti-identiteettiryppäitä?
Tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena on suomalaisten lääkärien ammatti-identiteetti. Tutkimus perustuu neljän vuosikymmenen aikana (1988 - 2023) kerättyyn kvantitatiivisten poikkileikkauskyselytutkimusten sarjaan, jota analysoidaan useista eri näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja jäsentää suomalaisen lääkärin ammatti-identiteetin keskeisiä piirteitä kvantitatiivisen tutkimuksen avulla.
Ensimmäisessä osatyössä analysoitiin suomalaisten lääkärien ammatti-identiteettiä ja sen vaihtelua iän, sukupuolen ja työskentelysektorin mukaan käyttämällä logistista regressioanalyysiä. Toisessa osatyössä tutkitaan syntyykö lääkärikunnasta erilaisia piileviä ammatti-identiteettirakenteita faktorianalyysin kautta. Kolmannessa osatyössä tarkastellaan vastaavasti ammatti-identiteetin muutosta vuodesta 1988 lähtien tähän päivään saakka.
Toinen ja kolmas osajulkaisu ovat tällä hetkellä työn alla, joiden kirjoittamista on tuettu Viipurin tuberkuloosisäätiön apurahalla. Kyseisten osajulkaisujen tuloksia esitellään Etelä-Karjalan lääkäriseurojen koulutustilaisuudessa keväällä 2026, ja myöhemmin kansainvälisissä konferensseissa
Pyry Mattila
Raskausajan diabetes on muiden metabolisten häiriöiden tavoin yleistyvä tauti, joka nykyarvioiden mukaan komplisoi jopa 15 % raskauksista. Diagnostiikka ja hoito on vuosikymmenien ajan keskittynyt toisella raskauskolmanneksella todettuun raskausdiabetekseen, minkä vuoksi tutkimustieto ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana todetusta raskausdiabeteksestä on vielä puutteellista.
Väestöpohjainen EDDIE (Early Diagnosis of Diabetes in Pregnancy) on ensimmäinen tutkimus, joka suomalaisessa modernissa obstetrisessa kohortissa selvittää alkuraskauden sokerirasituksen viiterajojen diagnostista osuvuutta ja äidin alkuraskauden sokeritasapainon ja aineenvaihdunnallisen profiilin yhteyttä raskausajan sekä syntymän jälkeisiin komplikaatioihin. Data on kerätty Etelä-Karjalan keskussairaalassa sekä Honkaharjun sairaalassa vuosina 2013-2016.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin EDDIE-aineistoa hyödyntäen alkuraskauden raskausdiabeteksen monimuotoisuutta. Tavoitteena on syventää käsitystä alkuraskauden raskausajan diabeteksen alatyypeistä, niiden aineenvaihduntaprofiileista sekä sellaisista alkuraskauden aineenvaihdunnallisista riskitekijöistä, joilla on merkittävä yhteys huonompiin raskausajan lopputulemiin. Lisäksi projektissani tutkin alkuraskauden sokeritasapainon ja insuliiniherkkyyden merkitystä synnytyksen jälkeisiin lopputuloksiin. EDDIE-tutkimuksen tavoitteena on parantaa alkuraskauden raskausdiabeteksen tunnistamista, seulontaa ja kliinistä riskiarviointia sekä uudistaa hoitokäytänteitä.
Väitöskirjatutkimus on keskivaiheilla, ja olen esitellyt kahden osajulkaisun tuloksia kansainvälisessä DPSG-konferenssissa vuosina 2024 ja 2025. Näinä vuosina Viipurin Tuberkuloosisäätiö on tukenut projektiani.
Henric Kultalahti
Haimasyöpä on eurooppalaisten naisten ja miesten seitsemänneksi yleisin syöpä, mutta jo nyt kolmanneksi yleisin syöpäkuoleman syy. Muiden syöpien hoitojen kehittyessä ja ennusteen parantuessa on ennustettu, että haimasyöpä nousee toiseksi eniten syöpäkuolemia aiheuttavaksi syöväksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuoteen 2030 mennessä.
Siinä missä monien muiden syöpätyyppien hoidossa on viime vuosina nähty merkittävää edistystä ja sytostaattien rinnalle on tullut uusia, kohdennettuja hoitomuotoja, haimasyövän hoidossa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Haimasyövän hoito nojaa edelleen pääasiassa sytostaatteihin, joiden teho on tässä syöpätyypissä hyvin rajallinen. Tämän vuoksi haimasyövän ennuste on yhä erittäin huono.
Niin sanotut kohdennetut syöpähoidot perustuvat usein syövän mikroympäristön muokkaamiseen. Esimerkiksi munuaissyöpä on vahvasti riippuvainen runsaasta verisuonituksesta, ja sen hoidossa hyödynnetäänkin tyrosiinikinaasi-inhibiittoreita, jotka estävät kasvaimen verenkierron ylläpitoa. Erinomaisia hoitotuloksia on saavutettu myös immuno-onkologisilla hoidoilla, jotka vaikuttavat syöpäsolujen ja immuunijärjestelmän vuorovaikutukseen esimerkiksi melanoomassa ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä.
Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena oli selvittää haimasyövän mikroympäristön erityispiirteitä tutkimalla syövän immuunisoluja, erityisesti makrofageja, sekä fibroblasteja, ja arvioida näiden vaikutusta taudin ennusteeseen. Lisäksi pyrin tunnistamaan mahdollisuuksia kohdistaa näihin soluihin uusia hoitomuotoja. Tutkimuksessa hyödynsimme useita menetelmiä, kuten virtaussytometriaa, immunohistokemiaa ja -fluoresenssia, DNA-sekvensointia, lääkeainetestausta soluviljelmissä ja eläinmalleissa sekä yksisolusekvensointia. Väitöskirjani tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14.3.2025, ja vastaväittäjänä toimi professori Johanna Ivaska.
Matilda Roos-Mattila
Interleukiini 1 reseptorin antagonisti (IL-1Ra) on tulehdusta vähentävä sytokiini, joka ennakoi metabolisia häiriöitä. Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa ikääntymiseen sairauksiin ja toimintakykyyn ravitsemuksen kautta.
Tutkimme väestöaineistossa IL-1Ra pitoisuuksia ja metabolisia häiriöitä ikääntyneiden kroonisten sairauksien ja toimintakyvyn taustalla. Näihin sisältyvät mm. muistisairaudet, keskeiset krooniset sairaudet, gerastenia, sarkopenia sekä fysikaalisia sekä kognitiivisen toimintakyvyn testejä. Ravitsemusta tutkitaan liittyen mm. flavonoideihin, lipidien tasoihin (metabolomiikka) sekä IL-1Ra pitoisuuksiin.
Tunnistamalla ravitsemuksen syy- ja seuraussuhteita kroonisten sairauksien ja toimintakyvyn vajeiden kehittymiseen, jotka ovat yhteydessä metabolisiin häiriöihin, IL-1Ra tasoihin sekä tulehdukseen tunnistetaan tervettä ikääntymistä edistäviä/heikentäviä tekijöitä. Tunnistamalla ikääntyneiden muutoksia vuosia ennen toimintakyvyn laskua, voidaan edistää tervettä ikääntymistä kohdennetuilla toimepiteillä sekä myöhäistää hoitojen ja hoivan tarvetta.
Kyseessä on väestöaineistoihin perustuva tutkimushanke ja tutkimuksen alkuvaihe.
Kari Luotola