Viipurin Tuberkuloosisäätiö

Tutkimus ja hankkeet

Alla apurahaa saaneiden lyhyitä esittelyjä omista tutkimushankkeistaan.

4.2.2026

Tulehduksen merkitys haimasyövässä

Haimasyöpä on eurooppalaisten naisten ja miesten seitsemänneksi yleisin syöpä, mutta jo nyt kolmanneksi yleisin syöpäkuoleman syy. Muiden syöpien hoitojen kehittyessä ja ennusteen parantuessa on ennustettu, että haimasyöpä nousee toiseksi eniten syöpäkuolemia aiheuttavaksi syöväksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuoteen 2030 mennessä.

Siinä missä monien muiden syöpätyyppien hoidossa on viime vuosina nähty merkittävää edistystä ja sytostaattien rinnalle on tullut uusia, kohdennettuja hoitomuotoja, haimasyövän hoidossa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Haimasyövän hoito nojaa edelleen pääasiassa sytostaatteihin, joiden teho on tässä syöpätyypissä hyvin rajallinen. Tämän vuoksi haimasyövän ennuste on yhä erittäin huono.

Niin sanotut kohdennetut syöpähoidot perustuvat usein syövän mikroympäristön muokkaamiseen. Esimerkiksi munuaissyöpä on vahvasti riippuvainen runsaasta verisuonituksesta, ja sen hoidossa hyödynnetäänkin tyrosiinikinaasi-inhibiittoreita, jotka estävät kasvaimen verenkierron ylläpitoa. Erinomaisia hoitotuloksia on saavutettu myös immuno-onkologisilla hoidoilla, jotka vaikuttavat syöpäsolujen ja immuunijärjestelmän vuorovaikutukseen esimerkiksi melanoomassa ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä.

Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena oli selvittää haimasyövän mikroympäristön erityispiirteitä tutkimalla syövän immuunisoluja, erityisesti makrofageja, sekä fibroblasteja, ja arvioida näiden vaikutusta taudin ennusteeseen. Lisäksi pyrin tunnistamaan mahdollisuuksia kohdistaa näihin soluihin uusia hoitomuotoja. Tutkimuksessa hyödynsimme useita menetelmiä, kuten virtaussytometriaa, immunohistokemiaa ja -fluoresenssia, DNA-sekvensointia, lääkeainetestausta soluviljelmissä ja eläinmalleissa sekä yksisolusekvensointia. Väitöskirjani tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14.3.2025, ja vastaväittäjänä toimi professori Johanna Ivaska.

Matilda Roos-Mattila

22.1.2026

IL-1 reseptorin antagonistit ja metaboliset häiriöt – yhteys ikääntymiseen liittyviin sairauksiin sekä toimintakykyyn

Interleukiini 1 reseptorin antagonisti (IL-1Ra) on tulehdusta vähentävä sytokiini, joka ennakoi metabolisia häiriöitä. Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa ikääntymiseen sairauksiin ja toimintakykyyn ravitsemuksen kautta.

Tutkimme väestöaineistossa IL-1Ra pitoisuuksia ja metabolisia häiriöitä ikääntyneiden kroonisten sairauksien ja toimintakyvyn taustalla. Näihin sisältyvät mm. muistisairaudet, keskeiset krooniset sairaudet, gerastenia, sarkopenia sekä fysikaalisia sekä kognitiivisen toimintakyvyn testejä. Ravitsemusta tutkitaan liittyen mm. flavonoideihin, lipidien tasoihin (metabolomiikka) sekä IL-1Ra pitoisuuksiin.

Tunnistamalla ravitsemuksen syy- ja seuraussuhteita kroonisten sairauksien ja toimintakyvyn vajeiden kehittymiseen, jotka ovat yhteydessä metabolisiin häiriöihin, IL-1Ra tasoihin sekä tulehdukseen tunnistetaan tervettä ikääntymistä edistäviä/heikentäviä tekijöitä. Tunnistamalla ikääntyneiden muutoksia vuosia ennen toimintakyvyn laskua, voidaan edistää tervettä ikääntymistä kohdennetuilla toimepiteillä sekä myöhäistää hoitojen ja hoivan tarvetta.

Kyseessä on väestöaineistoihin perustuva tutkimushanke ja tutkimuksen alkuvaihe.

Kari Luotola