Viipurin Tuberkuloosisäätiö perustettiin vuonna 1944. Tuolloin Viipurin Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys r.y. lahjoitti miljoonaa silloista markkaa vastanneen summan säätiön peruspääomaksi 18. tammikuuta 1944 päivätyllä säädekirjalla. Pitkään säätiö keskittyi toiminnassaan yksinomaan tuberkuloosin vastustamiseen, kunnes 2000-luvun puolivälissä säätiön sääntöjen muuttaminen mahdollisti tuen myös muiden keuhkosairauksien sekä kansantautien tutkimukselle. Säätiön toimisto sijaitsi vielä tuolloin Helsingissä, ja käytännön asioita hoiti pitkäaikainen asiamies Lauri Perkki. Vuodesta 2012 säätiön toimisto on ollut Lappeenrannassa.
Säätiön keskeinen toimintamuoto on tutkimusapurahojen myöntäminen. Apurahoja myönnetään hakemusten perusteella säätiön hallituksen tekemien päätösten mukaisesti.
Lisäksi säätiö voi tukea muuta säätiön tarkoitusta edistävää toimintaa sääntöjensä puitteissa. Viime vuosien aikana säätiö on mm. tukenut Helsingin yliopiston lahjoitusprofessuuria Etelä-Karjalan Keskussairaalassa. Pitkäaikainen perinne säätiölle on Tiuru-symposium, jonka järjestäjinä ovat toimineet Etelä-Karjalan lääkäriseura ja Duodecim-seuran Viipurin seudun paikallisosasto.
Jäsenyys päättyy, kun jäsen ilmoittaa eroavansa hallituksesta.
Säätiön hallituksen jäsenet valitsee Duodecim-seuran Viipurin seudun paikallisosasto ry (yhdistysrekisterin numero 25.360). Mikäli valitsijataho ei ole säätiön vuosikokoukseen mennessä suorittanut valintaa, voi hallitus täydentää itse itseään.
Säätiöllä on asiamies, jonka säätiön hallitus valitsee toistaiseksi. Säätiön asiamies päättää ja huolehtii säätiön hallituksen ohjeiden ja säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön toiminnan asianmukaisesta toteuttamisesta ja varojen sijoittamisesta. Säätiön asiamiehellä tulee olla asuinpaikka Suomessa..
Hallituksen jäsenille voidaan suorittaa hallituksen päätöksen mukaisesti tavanomainen palkkio. Säätiön asiamiehen palkkiosta päättää hallitus.
Hallituksen jäsenillle ja säätiön asiamiehelle säätiön toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset kulut korvataan laskun mukaan. Jos hallituksen valinnasta huolehtiva yhdistys lakkaa olemasta tai haluaa luopua tehtävästä, täydentää säätiön hallitus tarvittaessa itse itsensä sekä määrää yhteisön, joka sen jälkeen valitsee hallituksen jäsenet.
Kutsu hallituksen kokouksiin ja muut ilmoitukset toimitetaan todistettavalla tavalla kullekin hallituksen jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, johon merkitään päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa tähän tehtävään valittu jäsen.
Hallitus voi antaa edustamisoikeuksia.
Käsitellään tilinpäätökseen lain mukaan kuuluvat asiakirjat. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja allekirjoitetaan tilinpäätös. Päätetään hallituksen jäsenten, tilintarkastajien ja säätiön asiamiehen ja muiden toimihenkilöiden palkkioista sekä kulukorvauksista. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarvittaessa säätiön asiamies Valitaan tilintarkastusyhteisö tai yksi tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja tarkastamaan säätiön tilejä ja hallintoa. Päätetään mahdollisten ylijäämävarojen käytöstä säätiön tarkoitusta vastaavalla tavalla. Päätetään talousarviosta kuluvalle vuodelle. Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Jäljennökset tilinpäätöksestä tase-erittelyineen, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (vuosiselvitys) rekisteröitäviksi rekisteriviranomaiselle ennen kesäkuun loppua.
Päätös säätiön purkamisesta on tehtävä kahdessa säätiön perättäisessä hallituksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kaikista hallituksen jäsenistä.